Tiedättehän,että jos jotakuta säikäyttää kovin usein,hän muuttuu helposti näkymättömäksi.
Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti,joka oli ottanut tytön hoiviinsa,vaikkei pitänyt hänestä.
Tapasin tädin, ja hän oli kauhea.Ei vihainen,käsitättekö,sellainenhan voi ymmärtää.Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen.
Mikä on ironinen?kysyi Muumipeikko.
-No kuvittele että liukastut johonkin limasieneen ja läsähdät istumaan keskelle puhdistettuja sieniä,sanoi Tuu-tikki.Tietenkin odotat äitisi suuttuvan,se olisi luonnollista.mutta ehei,hänpä ei suutukaan,sanoo vain kylmästi ja musertavasti:Ymmärrän että tuo on sinun käsityksesi tanssimisesta, mutta olisin kiitollinen,ellet tanssisi ruoassa.Suunnilleen sellaista on ironia.
-Hyi , miten epämiellyttävää,sanoi Muumipeikko.
-Eikö olekin,myönsi Tuu-tikki.Ja juuri tuolla tavalla tämä täti puhui,hän oli ironinen aamusta iltaan.Lopulta lapsen ääriviivat alkoivat häipyä ja hän muuttui näkymättömäksi.Viime perjantaina häntä ei näkynyt ollenkaan.Täti antoi hänet minulle ja sanoi,ettei hän voi todellakaan huolehtia sukulaisista,joita hän ei edes näe.
-Entä mitä teit tädille?Kysyi Myy silmät tapillaan.Kai annoit hänelle selkään?
-Ironisia henkilöitä ei kannata piestä,sanoi Tuu-tikki.Otin ninnin mukaani kotiin.Ja nyt minä toin hänet tänne, jotta te tekisitte hänet jälleen näkyväksi.Syntyi lyhyt tauko.Kuuluin vain sateen ropinaa kuistin kattoa vasten.Kaikki katsoivat miettivästi tuu-tikkiin.
-Puhuuko hän?kysyi isä.
-Ei.mutta täti sitoi kulkusen hänen kaulaansa tietääkseen,missä hän milloinkin on.
Ei vieläkään ole sanoja kuvata sitä tunnetta mikä on.Kaikki sanat on hukassa.Pystyn kyllä kysymään Miksi?
Luin hyvän hyvän blogi kirjoituksen,aivan kuin omilla sanoillani kirjoitetun.
Suosittelen:http://gostaja.blogspot.com/2011/04/ystava-sa-lapsien.ht
Laitan tähän nyt kauniita asioita, että ikävät unohtuisi.
Näin jotain niin surullista,etten voi unohtaa.
Kävelin kadulla.City kani loikkasi siihen.Ihmettelin miten kesy.
Kävelin vähän eteenpäin,ajattelin ottaa valokuvan,saisin helposti tarkan lähikuvan.Jostain syystä en ottanutkaan.
Vähän matkan päässä makasi toinen city kani kuolleena kadulla.Vaikka yleensä en jää katsomaan kuolleita eläimiä kadulla nyt jäin.Silmät olivat auki ja ihan kirkkaat.Pakko oli katsoa hengittääkö vielä.Ei hengittänyt.
Oli mentävä bussi pysäkille kunnes näin ensimmäisen city kanin loikkivan kuolleen ohitse pusikkoon.Menin jälleen lähemmäs ajatuksena ottaa nyt se kuva mutta en pystynyt.
Kävelin vielä lähemmäs silläkin uhalla, että bussini voisi tulla ja myöhästyisin siitä,kamera kädessä valmiina ottamaan surullisen kuvan kuolleesta city kanista ja ystävästään.Kunnes näin kolmannenkin kanin loikkaavan kuolleen lähelle.
Kaunis aurinkoinen päivä ja miten surullinen tilanne.Miten surullinen...
Olin eilen leimaamassa vaalilipukkeita.Tulos valkeni hitaasti mutta varmasti minulle.Positiivisena ihmisenä yritin ajatella positiivisesti:jokainen kuolema on kuin uusi syntymä jne . kaikkea mahdollista mitä muistin.
Muutos oli pakko tapahtua mutta itse odotin enemmän kapinaa,rähinää ja meteliä.
Työni on avustaa sotaveteraaneja.tiesin, että he olivat kallellaan ihan muualle kuin heidän tavanomaiset puolueensa.Olen niin monet kerrat kuullut heiltä kuinka pettyneitä he ovat nykyajan ihmisiin. äänensä .Tämän päivän Mummoni sanoi, että niin monet kerrat hän on antanut äänensä kuten muutkin,tällä kertaa hän teki mitä ajatteli ja oikeaan meni! Hänellä ei ole väliä mitä tänne jää.
Voi voi.
Miksi he ensin antoivat meille tv:n, pesukoneen,lapsilisät,asumistuen,päiväkodit,jaffa pullon ja irtokarkit ja kehityksen , jos he nyt löivät vielä puukolla selkään.Siltä tuntuu.
Vai teimmekö me jotain väärin?
Ajateltuani asiaa,onhan minun pienessä yhteisössäni muitakin ihmsiä-koko facebook porukka!He joutuvat jakamaan iloni ja suruni tahtomattaankin.
On minulla myös pikkuveli perheineen,ihanat ihmsiet ja heidän pienet ihmiset siellä.
Äiti-hömpsykkä omanlaisensa.
Onhan minun yhteisössäni paljon muitakin ja ennenkaikkea Chris.Aina vierellä vaikken aina tahtoisikaan.
Vanhoja ystäviä joita en paljon tapaa mutta ajattelen sitäkin enemmän.
Jokaisen lähipiiri voi olla mitä kummallisempi niinkuin yhdessä kuorossa joka aukeni mulle ja pisti ajattelemaan vähän erilailla asiaa.
Vaikka itse olen halunnut olla riippumaton , vapaa kahlitsevista siteistä ihmiseen tai mihinkään ryhmään,joudun syömään sanani ,
Ei se aina menekään niin, että vapaus tekee onnelliseksi.
Sen ymmärtää vasta sitten, kun oma ryhmä jota emme voi valita;perhe, hylkää sut .Ei siksi, että olisit halunnut vahingoittaa ketään vaan siksi mitä ajattelet ja mitä olet.
Silloin , kun menettää yhteiset juhlat yhdessä ja nopeat mitä kuuluu puhelut.Kun menettää sen tunteen, että sinulla on aina joku joka tietää sinusta kaiken,sanomatta sanaakaan tietää mitä tarkoitat.Muistoja lapsuudesta ei voi jakaa vieraan kanssa samalla tavalla kuin ihmisen jonka kanssa koit ne.
En vain ymmärrä miksi yhteisö kääntää selän niin nopeasti.
Kautta aikojen on tapahtunut niin.
Kun äitini meni naimisiin isäni kanssa,otti isäni uskonnon, hänen perheensä käänsi selkänsä hänelle.
Kun itse menin naimisiin,sisareni eivät tulleet häihini.
Sanotaan, että porukassa tyhmyys tiiviistyy.
Ja jos lähdet eri tielle olet yksin.
Vanha viikinki sanonta menee näin.Kaiken muun voit viedä mutta miehen nimeä et vie,se pysyy.
Ryhmä tai yhteisö voi auttaa,olla tukena ja päinvastoin,hajoittaa ja rikkoa.Voin kuvitella miltä tuntui aikoinaan
naisesta ,jota syytettiin noituudesta.Koko kylä yhteisö johon kuuluit alkoi syyttää sinua asioista joita et välttämättä tehnyt.
Siivouspäivä,plääh,ei kivaa. Aloin miettimään kaikkea sitä kemikaalien määrää mitä laskemme viemäristä alas siivotessamme.Emme me ainakaan luontoa ajattele säästää,kaikki ne menee veteen, vedestä kaloihin, kasveihin,puihin,puista taas ilmaan...jne.
Minulla on puulattiat ja voin käyttää Mäntysaippuaa.Wc tietenkin eri aineita.
Ei sitä kyllä kukaan ole kuollut Suomessa paskaan...no jaa muutama vanhus kyllä taisi mutta muuten ei.
Punahiuksisuus tai punatukkaisuus on yksi ihmisen geneettisesti periytyvistä hiusten värityypeistä. Punahiuksisuus on geneettisesti kaikkein vaikeimmin periytyvä hiusten väri, ja sen periytymiseen tarvitaan kaksi punahiuksisuuden alleelia molemmilta vanhemmilta. Suomalaisista punahiuksisia on vain murto-osa. Pigmentti nimeltään feomelaniini saa aikaan punaiset hiukset. Punahiuksiset ovat lähes poikkeuksetta vaaleaihoisia; heidän ihonsa palaa helposti eikä rusketu. Punatukkaisilla on monesti pisamia, jotka ovat pieniä ihon melaniinitäpliä. Fiktiossa punahiuksiset esitetään tyypillisesti temperamentikkaina ja äkkipikaisina Ennen muinoin punatukkaisia sanottiin noidiksi.Suomessa elänyt yksi tunnettu noita oli Valpuri Kyni http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/valpurikyni.html
Suomessa viimeinen noitana poltettu oli ruoveteläinen Antti Lieroinen, 1643.
Hassuja asioita punapäistä:
Hitler kielsi kahden punapään liitot ettei synny punapäisiä lapsia Ei ole koskaan ollut punatukkaista pyhimystä-Venäjä- Punapäät muuttuu vampyyreiksi , kun he kuolevat-Kreikkalainen mytologia- Punapäät ei muutu harmaa hiuksisiksi Mehiläiset pistää punapäitä enemmän Punapäät on vaikeita rauhoittaa ,vaativat 20 % enemmän puudutusta kuin muut On kunnia saada punatukkainen lapsi-Tanska- Punatukkaisuus ei häviä,sukupolvien vaihtuessa voi syntyä tummahiuksisia ja jälleen uudelleen punatukkaisia
White Strip:n laulamassa Jolene laulussa kerrotaan punatukkaisesta naisesta:
...your beauty is beyond compare
with flaming locks of auburn hair
with ivory skin
and eyes of emerald green
your smile is like a breath of spring
your voice is soft like summer rain
I cannot compete with you jolene
and he talks about you in his sleep
and there is nothing I can do to keep
from crying when he calls your name, jolene
jolene jolene jolene jolene
I'm begging of you please don't take my man...
Minä olen myös punapää,vaaleana syntynyt sittemmin ruskeentunut ja nyt värillä kirkastan väriäni.Meidän suvussa on punapäisiä,jotkut saavat vain punaisen parran.
