Näkymätön lapsi


Tiedättehän,että jos jotakuta säikäyttää kovin usein,hän muuttuu helposti näkymättömäksi.
Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti,joka oli ottanut tytön hoiviinsa,vaikkei pitänyt hänestä.
Tapasin tädin, ja hän oli kauhea.Ei vihainen,käsitättekö,sellainenhan voi ymmärtää.Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen.
Mikä on ironinen?kysyi Muumipeikko.
-No kuvittele että liukastut johonkin limasieneen ja läsähdät istumaan keskelle puhdistettuja sieniä,sanoi Tuu-tikki.Tietenkin odotat äitisi suuttuvan,se olisi luonnollista.mutta ehei,hänpä ei suutukaan,sanoo vain kylmästi ja musertavasti:Ymmärrän että tuo on sinun käsityksesi tanssimisesta, mutta olisin kiitollinen,ellet tanssisi ruoassa.Suunnilleen sellaista on ironia.
-Hyi , miten epämiellyttävää,sanoi Muumipeikko.
-Eikö olekin,myönsi Tuu-tikki.Ja juuri tuolla tavalla tämä täti puhui,hän oli ironinen aamusta iltaan.Lopulta lapsen ääriviivat alkoivat häipyä ja hän muuttui näkymättömäksi.Viime perjantaina häntä ei näkynyt ollenkaan.Täti antoi hänet minulle ja sanoi,ettei hän voi todellakaan huolehtia sukulaisista,joita hän ei edes näe.
-Entä mitä teit tädille?Kysyi Myy silmät tapillaan.Kai annoit hänelle selkään?
-Ironisia henkilöitä ei kannata piestä,sanoi Tuu-tikki.Otin ninnin mukaani kotiin.Ja nyt minä toin hänet tänne, jotta te tekisitte hänet jälleen näkyväksi.Syntyi lyhyt tauko.Kuuluin vain sateen ropinaa kuistin kattoa vasten.Kaikki katsoivat miettivästi tuu-tikkiin.
-Puhuuko hän?kysyi isä.
-Ei.mutta täti sitoi kulkusen hänen kaulaansa tietääkseen,missä hän milloinkin on.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Maailman muuttuvan sanotaan




Olin eilen  leimaamassa vaalilipukkeita.Tulos valkeni hitaasti mutta varmasti minulle.Positiivisena ihmisenä yritin ajatella positiivisesti:jokainen kuolema on kuin uusi syntymä jne . kaikkea mahdollista mitä muistin.
 Muutos oli pakko tapahtua mutta itse odotin enemmän kapinaa,rähinää ja  meteliä.
Työni on avustaa sotaveteraaneja.tiesin, että he olivat kallellaan ihan muualle kuin heidän tavanomaiset puolueensa.Olen niin monet kerrat kuullut heiltä kuinka pettyneitä he ovat nykyajan ihmisiin. äänensä .Tämän päivän Mummoni sanoi, että niin monet kerrat hän on antanut äänensä kuten muutkin,tällä kertaa hän teki mitä ajatteli ja oikeaan meni! Hänellä ei ole väliä mitä tänne jää.
Voi voi.
Miksi he ensin antoivat meille tv:n, pesukoneen,lapsilisät,asumistuen,päiväkodit,jaffa pullon ja irtokarkit ja kehityksen , jos he nyt löivät vielä puukolla selkään.Siltä tuntuu.
Vai teimmekö me jotain väärin?













Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)